Seuran historia

ASIKKALAN PURSISEURAN HISTORIAA VUODESTA 1962 ALKAEN

Pohjana on käytetty Jorma Lintusen vuonna 2002 tekemää historiikkia.

I. ASIKKALAN OPTIMISTIT 1962–1964

Asikkalan purjehdusharrastus oli 1960-luvun alussa vireää.

Puuhamiehinä olivat opettaja Erkki (Eki) Virtanen, joka Vääksyssä opettajana toimiessaan innosti oppilaitaan jollanrakennukseen ja myös ohjasi rakennustoimintaa jollakerhoissaan. Toinen puuhamies oli vääksyläinen veneenrakentaja Alpo Lampola, jonka tiloissa valmistui veneitä, kevytpurjeveneitä ja jollia. Sitä mukaa kuin niitä valmistui, niillä myös liikuttiin vesillä yhdessä ja jopa kilpailtiin kotivesillä ja kauempanakin vaihtelevalla menestyksellä. Nämä harrastajat perustivat Asikkalan Optimistit -nimisen jollaseuran, jota ei kuitenkaan koskaan rekisteröity.

Ensimmäisen yhteiskäyttöön rakennetun jollan kastetilaisuus oli mielenkiintoinen. Vääksyn kanavaniemessä tekivät Niilo Tarvajärvi ja Lenita Airisto TV-ohjelmaa Ilmasilta. Kekseliäät veneilijät saivat jotenkin tilaa aluksensa kastetilaisuudelle, ja nimeksi alukselle tuli luonnollisesti Lenita!

Toiminta laajeni ja monipuolistui siinä määrin, että päätettiin perustaa purjehdusseura. Hakemus Asikkalan Purjehdusseura ry:n rekisteröimiseksi lähetettiin keväällä 1964 ja Oikeusministeriö hyväksyi seuran yhdistysrekisteriin 15.7.1964.

II. ASIKKALAN PURJEHDUSSEURA RY 1964–1980

Asikkalan Purjehdusseura ry:n ensimmäisen hallituksen kokoonpano oli seuraava:

Erkki (Eki) Virtanen, puheenjohtaja,
Alpo Lampola, varapuheenjohtaja,
Jaakko Saura, Valio Saalasti, Eino Salminen, Veikko Kolehmainen, Ilpo Maukola, Aarne Harjukari ja Kari Virtanen, (Eki Virtasen poika).

Harrastustoiminta jatkui vilkkaana ja niinpä vuoden 1967 alussa seuralle hankittiin kaksi uljasta purjealusta Näsi ja Lightning. Molemmista on säilynyt jälkipolville hienot lokikirjat. Niistä ilmenee, että Näsin pääkippari oli silloisen kanavamestarin poika Timo Toivonen ja Lightningin pääkipparina toimi niin ikään kanavan laidalla asunut Hannu Luoto. Aluksilla tehtiin lokikirjojen mukaisesti parin seuraavan vuoden aikana satakunta purjehdusta niin Vesijärven kuin Päijänteenkin lähivesillä.

Vuonna 1967 on seuraan kuulunut neljä ainaisjäsentä sekä 65 numeroitua tavallista jäsentä. Purjehdusseuran ansioituneita ainaisjäseniä olivat:

Veikko Kolehmainen, Valio Saalasti, Eino Salminen ja Erkki (Eki) Virtanen.

Jostain syystä kiinnostus hankittuja aluksia kohtaan hiipui ja ne myytiin1970-luvun alkupuolella. Mutta 13.4.1975 oli jälleen hankittu uusi alus ja sen vesillelasku tapahtui 13.4.1975. Kysymyksessä oli Balans-65-tyyppinen purjealus ja se sai kasteessa romanttisen nimen Rahareikä. Sen pääkippariksi ja vuokrausten järjestäjäksi nimettiin seuran silloinen sihteeri Reino Rantanen. Rahareikä myytiin 1980-luvun alussa. Ja rahalle löytyi pian uutta käyttöä.

Seuran puheenjohtajina ovat Erkki Virtasen jälkeen olleet

Sihteerin tehtävissä ovat toimineet

Jaakko Saura
Timo Toivonen
Reino Rantanen
Merja-Leena Kiuru

Rahastonhoitajan tehtävät olivat useimmiten yhdistetty sihteerin tehtäviin, kunnes vuonna 1977 Pirkko Tolppanen otti tehtävät hoitaakseen.

Vuonna 1973 käynnistyi sisävesien suurimmaksi purjehdus-tapahtumaksi myöhemmin kehittynyt Päijännepurjehdus. Siinä ovat seuramme jäsenet menestyneet kunniakkaasti kilpailijoina ja seuramme järjestelytehtävissä aluksi Lahden, Jyväskylän ja Heinolan vastaavien seurojen kanssa ja myöhemmin myös yksin vastuuta kantaen.

Oma tukikohta oli jo tuona aikana jäsenistön haaveena. Ne eivät kuitenkaan johtaneet tuloksiin. Yks’koivun pohjoinen lahti eli "laguuni" oli yhteinen tukikohtamme Lahden ja Heinolan pursiseurojen kanssa virallisesti vuodesta 1975 lähtien, jolloin osallistuimme tukikohdan vuokraan. Sitä kunnostettiin ja rakennettiin yhdessä ja lohisoppajuhlat oli kesän suurin yhteistapahtuma.

Asikkalan Purjehdusseura ry:n jäsenmäärä siirryttäessä 1980-luvulle oli 131. Purjealuksia oli 40 ja moottorialuksia 15. Olipa yksi höyrylaivakin alusluettelossa (SS Vänni).

III. ASIKKALAN PURSISEURA RY vuodesta 1980 alkaen

Nimenmuutoksen myötä seurasta tuli veneilyseura,  jonka jäsenistöön tuli kuulumaan niin Suomen Purjehtijaliiton kuin Suomen Moottoriveneliiton alaisia jäseniä. Liitot yhdistyivät 1.1.2011 Suomen purjehdus ja veneily – liitoksi.

Pitkään unelmissa ollut haave omasta tukikohdasta sai ratkaisunsa.

PIRTTISAARI -PROJEKTI

Uusi vuosikymmen alkoi hienosti, sillä 3.6.1980 laaditulla kauppakirjalla siirtyi 5000 neliömetrin suuruinen kappale Lehtisten Pirttisaarta seuran omistukseen ja tukikohdaksi. Kauppahinta oli 75 000 mk. Seuran puolesta kauppakirjan allekirjoittivat puheenjohtaja Tapio Putila ja sihteeri Reino Rantanen.

Innostus uuden tukikohdan kehittämiseksi oli todella mahtavaa. Jo kesällä 1980 kunnostettiin rantaa, ja tonttia, rakennettiin laituria ja suunniteltiin pursimajaa, saunaa ja grillikatosta. Juhannuksena siirrettiin tukikohtaan väliaikainen sauna Virmailan saaresta uittamalla. Syksyllä valettiin uuden saunan pohja ja ostettiin Metsäliitolta 60 kpl tukkeja saunaa varten.

Talvella 1981 oli saunanrakennustalkoot Kuotaanrannassa täydessä käynnissä. Seitsemän rakennuspäivän aikana talkoisiin osallistui keskimäärin kymmenen rakentajaa. Tammikuun 25. päivänä järjestettiin Vääksyn koululla "Kevyen musiikin rieha", jolla kerättiin rahaa saunan rakentamiseksi. Tilaisuuden vetonaulana oli seuramme jäsen Vuokko Piiroinen taustoineen.

Jääkelien aikaan valmiiksi veistetyt saunanrakennushirret kuljetettiin Pirttisaareen ja pystytystyöt käynnistyivät välittömästi jo valmiille pohjapilareille. Sauna oli sitten kylpykunnossa helluntaina 1981 ja saunan vieraskirja kertoo saunaväen tunnelmista ja ajatuksista 6.6.1981! Saunan piirustukset laati ja töitä johti seuran silloinen puuhamies, rakennusmestari Sakari Rapatti. Rakennustöitä jatkettiin ahkerasti niin, että myös grillikatoksen runko valmistui samana syksynä. Myös laituritöitä jatkettiin.

Grillikatos valmistui vuonna 1982, samoin 45 m laituria. Myös puuliiterin runko valmistui.

Metsäliitolta ostettiin tukkipuut Pirttisaaren päärakennusta varten 1500 markalla! Ne olivat sahan tunnistimen hylkäämiä ns. rautapuita. Tukit kuorittiin ja kuljetettiin Virmailaan 13.–14.4.1985. Syyskuun 14. päivänä uitettiin puut Pirttisaareen ja suurta kekseliäisyyttä ja taituruutta osoittaen hinattiin rakennuspaikalle taljojen ja majaisäntä Matti Savolaisen moottoriveneen avulla.

Silloinen majaisäntä Matti Savolainen teki hallituksen antamin valtuuksin urakkasopimuksen päärakennuksen veistämiseksi savonlinnalaisen Pekka Pöyhösen kanssa. Urakkasumma oli 32 000 markkaa ja rakennuksen tuli valmistua 31.7.1988. Näin myös tapahtui todella upean työjakson päätteeksi. Kun sitten omat "timpurimme" jatkoivat ainakin samalla vauhdilla sisustustöitä, niin saatoimme iloita pursituvan valmistumisesta samaisena kesänä.

Tukikohta sai uuden 24 m pituisen laiturin vuonna 1998, josta asennuksineen maksettiin n 40 000 mk.

SUIVANRANNAN JA KUOTAAN POIJUALUEHANKINNAT

Tukikohdan lisäksi jäsenistöllä oli huutava pula satamapaikoista. Kunnallisia satamahankesuunnitelmia pyrittiin kaikin tavoin edistämään, mutta apua ei näyttänyt tulevan siltä taholta. Niinpä seuramme kääntyi Asikkalan kunnan ja Anianpellon kalastuskunnan puoleen poiju- ja talvisäilytys-alueiden ja autojen paikoitusalueiden saamiseksi niin Vesijärvelle Suivarantaan kuin Päijänteellä Kuotaanrantaan. Tämä anomus jätettiin sitten Asikkalan kunnanhallituksen päätettäväksi kommodori Asko Ojasen allekirjoittamana. Anomus hyväksyttiin 31.3.1981.

Myöhemmät kunnalliset satamat ovat vähentäneet poijupaikkatarvetta Päijänteellä eikä Vesijärven poijualuetta enää ole.

Ensimmäinen pikkusauna oli vuosien mittaan saanut uuden kodin naapuristamme ja tukikohtaan hankittiin vuonna 2000 aivan uusi hirsinen pikkusauna ja vieläpä uusi halkoliiterikin. Kauppa tehtiin avaimet käteen -periaatteella ja hinta oli noin 40 000 markkaa.

Kesällä 2001 tukikohta "sähköistettiin" aurinkopaneelein, jolloin myös syksyiset sauna- ja grilli-illat voidaan toteuttaa turvallisesti ilman lyhtyjä ja kynttilöitä. Kauppahinta oli noin 20 000 mk.

Seuralle hankittiin uudet autopaikat Virmailan saaresta entisen vuokrasopimuksen rauettua naapurimme kaupanteon johdosta 2002. Uudet kolme autopaikkaa saatiin ostettua UPM:n komean laiturin paikoitusalueelta Linnasaaren tien päässä ikuisiksi ajoiksi kertamaksulla 2000 euroa.

Jäsenmäärän kasvaessa saunatilat kävivät ahtaiksi. Helpotusta tilanahtauteen saatiin kesällä 2010 siirtämällä pikkusauna ison saunan viereen ja muuttamalla se pesutilaksi.

SEURAN PURJEVENE FE 64 ELYSION

Seuralle hankittiin myös oma koulutusalus erityisesti nuorempia ikäluokkia ajatellen. Hankinta on tapahtunut kevättalvella 2002 ja juhlallinen vesillelasku oli 23.5.2002.

Hankintahinta oli 30 000 mk ja Asikkalan Pursiseura ry on syvästi kiitollinen hankintaa tukeneille yrityksille! Myöhemmin purjevene myytiin.

SEURAMME JÄSENISTÖ JA ALUSKANTA

Vanhin jäsenluettelo on vuodelta 1967. Tällöin seurassa oli 69 jäsentä.

Vuonna 1980 seuran jäsenmäärä oli 130. Purjealuksia 40 ja moottorialuksia 15.

Vuonna 2000 jäsenmäärä oli 184 ja katsastettuja aluksia yhteensä 88. Purje- ja moottorialusten suhde on lähes 1:1.

Vuonna 2014 jäsenmäärä on kasvanut 322:teen ja katsastettuja aluksia yhteensä 134.

Loppuvuonna 2021 jäsenmäärä on  258 ja katsastettuja aluksia yhteensä 108.

TOIMIHENKILÖT

Puheenjohtajat eli kommodorit

Suurinta vastuuta seuramme vuosittaisista toiminnoista ja tapahtumista ovat luonnollisesti kantaneet hallitusten puheenjohtajat:

Sihteerit

Seuramme "paperisodasta" ja syntyneen asiakirja-aineiston arkistoinnista jälkipolville samoin kuin moninaisista järjestelytehtävistä ja tiedotustoiminnasta ovat päävastuun kantaneet kuluneina vuosikymmeninä seuramme sihteerit.

Rahastonhoitajat

Pirttisaaren ansiokkaina majaisäntinä ovat toimineet:

APS:N ALUSTEN TALVISÄILYTYSPAIKKA

Syksyllä 1993 saatiin seuramme alusten talvisäilytysongelma ratkaistuksi. Asikkalan kunta vuokrasi seuramme talvi-säilytyspaikaksi maa-alueen jätevesien puhdistusalueen takaa 10 vuodeksi 1000 markan vuosivuokraa vastaan. Seuramme puolesta vuokrasopimuksen allekirjoittivat Eino Lemmetty ja Alpo Honkonen.

Jälleen oli edessä kunnostustalkoita ja hankintoja niin, että alue raivattiin ja tasattiin kestäväksi raskaita aluksia varten. Paikalle hankittiin vesi- ja sähköliittymät. Myöhemmin on alue myös suljettu puomein ja ketjuin.

Ansiokkaina satamamestareina ja poijualueiden hoitajina ovat toimineet:

SEURAN KATSASTUSTOIMINTA

Seuratoimintamme eräs painopistealue on alusta lähtien ollut turvallisen vesilläliikkumisen edistäminen.  Seuramme aluksista on alusta lähtien pidetty huolta valistus- ja opastustoiminnan avulla. Keskeistä tässä työssä on aina ollut säännöllinen, jokavuotinen katsastustoiminta. Saamme olla suuresti kiitollisia niille seuramme jäsenille, jotka omaa aikaansa ja vaivaansa säästämättä ovat katsastuksen avulla olleet ratkaisevasti lisäämässä turvallista ja nautinnollista veneilyä vuodesta toiseen.

Seuramme katsastustoiminnasta ovat kautta aikojen vastanneet mm. seuraavat seuramme jäsenet:

Tapani Koskinen, Juhani Koskinen, Erkki Kaarnakoski, Tauno Wirtanen, Erkki Komonen, Alpo Honkonen, Pertti Kataja, Jussi Salmijärvi, Leo Schavikin, Timo Tenho, Jukka Leinonen, Kari Lehtinen, Pekka Paalanen, Kari Uronen, Jari Kaipio, Tommi Koskinen, Ari Nieminen, Tommi Malimaa.

TIEDOTUSTOIMINTA

Seurassamme on aina pyritty huolehtimaan tehokkaasta tiedotuksesta, jonka avulla on jäsenistöä voitu pitää ajan tasalla kulloinkin ajankohtaisista asioista ja toiminnoista. Alkuvuosina näitä jäsenistömme yhdyssiteinä toimivia tiedotteita laativat seuran puheenjohtajat ja sihteerit.

Kokouksessaan 6.10.1981 seuran hallitus totesi, että seuran tiedotuslehden ilmestymistiheys edellyttää painovapauslain perusteella päätoimittajan nimeämistä ja niinpä ensimmäiseksi päätoimittajaksi valittiin samassa kokouksessa Raimo Jäykkä.

Asikkalan Pursiseura ry:n tiedotuslehti ilmestyi viimeisen kerran vuoden 1981 lopulla. Vuoden 1982 ensimmäinen tiedotuslehti seuran 20-vuotisen historian kunniaksi oli nimeltään Slööri.

Päätoimittajat, tiedottajat

VUODEN PURJEHTIJAT JA TIMON TUOPPI

Keskuudessamme on kaikkina aikoina ollut mittava määrä vastuunkantajia, jotka omalla työpanoksellaan ovat vieneet seuratoimintaamme eteenpäin. Ja koska seuramme on urheiluseura, ovat myös urheilulliset saavutukset olleet merkittäviä. Vuonna 1975Asikkalan Purjehdusseuran silloinen hallitus päätti valita ansioituneen jäsenen vuoden purjehtijaksi ja ojentaa hänelle tämän kunniaksi Lahden Kellokeskuksen lahjoittaman kiertopalkinnon nimikaiverruksineen. Palkinto on kiertänyt vuoteen 1997 saakka. Tämän jälkeen kyseinen lautanen täyttyi nimistä ja seuran hallitus otti sen haltuunsa.

Vuodesta 1998 lähti kiertoon uusi Asikkalan Osuuspankin lahjoittama kiertopalkinto. Lisäksi uutena tunnuspalkintona aloitti Hartwallin lahjoittama Timpan Tuoppi kiertonsa.

Vuonna 2014 otettiin uudestaan käyttöön navigointiharppi. Harppi on ollut navigointikilpailun kiertopalkintona, mutta kilpailujen loputtua se oli jäänyt varaston uumeniin. 

SPV:n KULTAINEN ANSIOMERKKI ASKO OJASELLE

Seuramme kunniajäsen Asko Ojanen palkittiin 25.11.2023 Suomen Purjehdus ja Veneilyn (SPV) kultaisella ansiomerkillä. 

Askon ansiot ovat mittavat. Hän on ollut vuosikymmenien ajan Asikkalan Pursiseurassa monessa roolissa mm. kommodorina ja kehittämässä seuramme toimintaa monin tavoin. Mutta ennen kaikkea hän on väsymätön tekijä. Asko on taitava veneenrakentaja, kilpapurjehtija, luonnontuntija, ideanikkari ja aina avulias auttamaan muita veneilijöitä isoissa ja pienissä haasteissa. Lisäksi tulee muistaa, että Asko tuntee ainutlaatuisen tarkasti Päijänteen vesialueen ja sen poukamat aina pohjakiviä myöten.  

SEURAN NUORISOTOIMINTA

Etelä-Päijänteen alueella on toiminut vuosikymmenet viisi itsenäistä purjehdusseuraa ja kaikissa seuroissa on tehty juniorityötä. Seurat yhdistivät resurssinsa 12.4.2011 yhteiseen yhdistykseen saadakseen junioritoimintansa pysyvästi kasvu-uralle. Etelä-Päijänteen Jollakeskuksen (EPJ) syntyminen on historiallinen tapahtuma. Tietääksemme koskaan ennen Suomessa ei ole onnistuttu yhdistämään näin monen seuran resursseja lasten ja nuorten hyväksi.

Etelä-Päijänteen Jollakeskuksen toiminnasta vastaavat yhteistyössä Asikkalan Pursiseura, Heinolan Pursiseura, Hollolan Veneseura, Lahden Purjehdusseura sekä Tehin Pursiseura. Toiminta on tarkoitettu kaikille purjehduksesta kiinnostuneille 7-15 vuotiaille, niin kesä- kuin vakiasukkaille. Jollakeskus toimii Vääksyn kanavan suulla Majakkapaviljongilla yhteistyössä alueen yrittäjien ja Asikkalan kunnan kanssa.

YHTEISTYÖTAHOT

Seuran toiminta on ollut erittäin monipuolista veneilyn edistämistyötä ja veneilyä sen kaikissa muodoissaan. Tuskinpa on ollut sellaista kunnallista satama- tai siltahanketta, jota seura ei olisi ollut omalla panoksellaan käyttäjäryhmänä edistämässä. Ei siis liene pelkkä yhteensattuma, että samanaikaisesti oman aktiivisen tukikohtahankkeemme kanssa myös kuntamme satamarakentaminen toteutui Vääksyssä niin Päijänteellä kuin Vesijärvelläkin kiitettävästi. Tästä Asikkalan kunnalle suurkiitokset!

Koulutustoimintaa olemme voineet toteuttaa eriasteisten laivurikurssien muodossa paikallisen kansalaisopiston kanssa. Useilla kansalaisopiston veneenrakennuskursseilla ovat seuramme jäsenet rakennelleet uusia, käyttökelpoisia aluksia, jopa uusia alustyyppejäkin.

Seuramme varsinaisella purjehduksen kilpailutoiminnalla, valtakunnan ja piiritason järjestöllisellä yhteistoiminnalla, samoin kuin koko Päijänteen yhteistoimintakuvioilla Päijänne-purjehduksineen ja lukuisina muine kisoineen "hiirenkorvapurjehduksista" "karvahattupurjehduksiin" on oma historiansa. Se on kuitenkin jo eri juttu!